Seiväshypyllä on pitkä historia ja perinteet, sillä lajissa kisattiin jo antiikin Kreikassa. Seiväshyppy on myös ollut mukana nykyaikaisissa kesäolympialaisissa yhtäjaksoisesti niiden alusta lähtien, eli vuodesta 1896. Naisten puolella seiväshyppy tosin saatiin olympiaohjelmaan vasta vuonna 2000. Nykyaikainen seiväshyppy alkoi kehittyä 1800-luvun lopulla.
Laji on yleisurheiluyleisön suosiossa, sillä seiväshyppy on erittäin näyttävä kilpailutapahtuma urheilijoiden tavoitellessa huimia korkeuksia joustavan seipään avulla. Seiväshypyn historiassa on nähty lukuisia ennätyksiä ja merkkipaaluja, kun urheilijat ovat päässeet hyppäämään yhä korkeammalle ja korkeammalle. Tässä artikkelissa pureudumme seuraavaksi tarkemmin siihen, mikä on tämän hetkinen seiväshypyn maailmanennätys ja miten ennätykset ovat vuosien saatossa kehittyneet.
Maailmanennätyksen kehitys
Seiväshypyn maailmanennätys on rikottu lukuisia kertoja vuosien varrella niin miesten kuin naistenkin puolella. Ennätykset ovat parantuneet hyppytekniikan sekä välineiden kehityttyä. Vielä vuonna 1912 miesten seiväshypyn maailmanennätys oli 4,02 metriä, kun 2020-luvulla hypätään jo yli 6,20 metriä.
Tämän hetkinen miesten seiväshypyn maailmanennätys on 6,23 metriä. Ennätyksen hyppäsi ruotsalainen Armand Duplantis Yhdysvaltojen Eugenessa 17.9.2023. Naisten puolella ennätys on Venäjän Jelena Isinbajevan jo vuonna 2009 hyppäämä 5,06 metriä.
Seiväslegenda Bubka
Miesten seiväshypyn kiistaton kuningas 1980- ja 1990-luvuilla oli Ukrainan Sergei Bubka. Bubka paransi maailmanennätystä ulkoradoilla uransa aikana peräti 18 kertaa sekä hallissa 17 kertaa. Viimeinen Bubkan ennätyksistä säilyi voimassa lähes 30 vuotta. Ukrainan jätti ylitti 6,14 metriä Italian Sestrieressä 31.7.1994, eikä kukaan päässyt tätä korkeammalle ennen vuotta 2020.
Sergei Bubkan tekniset taidot sekä fyysiset kyvyt olivat täysin omaa luokkaansa ja kun mukaan otetaan vielä miehen tinkimättömät harjoittelutavat syntyi todellinen seiväshirmu. Vuonna 1985 Bubkasta tuli ensimmäinen kuuden metrin haamurajan ylittänyt hyppääjä. Bubka myös voitti urallaan seiväshypyssä kaiken mahdollisen. Miehen palkintokaapista löytyy muun muassa kuusi maailman mestaruutta sekä olympiakulta.
Bubkan uran alkuaikoina Ranskan Thierry Vigneron laittoi miehelle tiukasti kampoihin ja toimi kirittäjänä entistä parempiin tuloksiin. Roomassa 31.8.1984 järjestetyssä kilpailussa Vingeron paransi ensin Bubkan hallussa ollutta maailmanennätystä 590 lukemiin 591, mutta Bubka näytti ranskalaiselle kaapin paikan nopeasti hyppäämällä uudeksi ME-tulokseksi 594.
Uuden sukupolven Duplantis
2020-luvulla miesten seiväshypyn kirkkain tähti on ollut Ruotsin Armand ”Mondo” Duplantis. Duplantis rikkoi Bubkan pitkään voimassa säilyneen maailmanennätyksen vuonna 2020 ylitettyään 617. Vuotta myöhemmin mies paransi omaa ennätystään lukemiin 618.
Armand Duplantis maailmanennätys on tällä hetkellä Yhdysvaltojen Eugenessa syyskuussa 2023 hypätty 623. Duplantis on poikkeuksellisen atleettinen ja teknisesti tarkka hyppääjä. Lisäksi miehellä on erinomainen kyky säilyä keskittyneenä ja rauhallisena kilpailutilanteissa.
Duplantis on parantanut seiväshypyn maailmanennätystä jo muutamaan otteeseen ja mies on sellaisessa huippuvireessä, että vuoden 2024 aikana on jopa erittäin suurella todennäköisyydellä odotettavissa jälkeen uusi seiväshypyn maailmanennätys.
Lahjakas ruotsalainen on kehittänyt miesten seiväshyppyyn täysin uudenlaisen hyppytekniikan, jota muut ovat hiljalleen lähteneet kopioimaan. Vuonna 1999 syntyneellä Duplantiksella on uraa jäljellä vielä lukuisia vuosia, joten ME-tuloksia saatetaan miehen toimensta hyvin nähdä vielä useampiakin.
Seiväskuningatar Jelena Isinbajeva
Naisten seiväshypyn puolella lajin suurin legenda on ehdottomasti Venäjän Jelena Isinbajeva. Isinbajeva pysyi lajin ehdottomalla huipulla yli vuosikymmenen ajan ja rikkoi urallaan maailmanennätyksen ulkoradoilla peräti 17 kertaa.
Venäläinen oi ensimmäinen yli viisi metriä hypännyt nainen. Isinbajeva onkin teknisesti äärettömän taitava sekä erittäin kilpailuhenkinen. Tämän ansiosta naisen palkintokaappi pullistelee arvokisamitaleita. Naisten seiväshypyn maailmanennätys on edelleen Isinbajevan nimissä. ME-tulos 506 syntyi Zürichissä vuonna 2009.
Isinbajevan lisäksi vain kolme muuta naista on tähän mennessä ylittänyt 5 metrin haamurajan. He ovat Yhdysvaltojen Jennifer Suhr tuloksella 502, Yhdysvaltojen Sandi Morris tuloksella 500 sekä Venäjän Anzelika Sidorova tuloksella 501. Eniten viiden metrin ylityksiä on Isinbajevalla, joka on onnistunut tämän korkeuden ylittämisessä yhteeensä kahdeksan kertaa.
Seiväshypyn kiistat ja epäviralliset ennätykset
Kuten lähes kaikissa muissakin yleisurheilulajeissa, myös seiväshypyssä on nähty vuosien saatossa epävirallisia ennätystuloksia sekä erilaisia kiistatilanteita. Näihin on johtanut esimerkiksi se, etteivät harjoituksissa suoritetut jättihypyt aina täytä virallisen ennätystuloksen vaatimuksia. Tämä nimittäin vaatisi äärimmäisen tarkasti mitattua rimaa sekä valvottuja olosuhteita.
Seiväshyppy Suomessa
Seiväshypyn suomalainen historia pitää sisällään kiinnostavia tarinoita, värikkäitä persoonia ja runsaasti arvokisamenestystä. Esimerkiksi vuosien 1948 ja 1978 välillä arvokisamitaleja napsui runsaasti enemmän seipäästä kuin vaikkapa keihäänheitosta, tai mistään muustakaan yleisurheilulajista.
Lajissa ei koettu merkittävämpää menestystä yli 40 vuoteen, mutta Wilma Murto palautti seiväshypyn takaisin Suomen seuratuimpien yleisurheilulajien joukkoon voitettuaan sensaatiomaisen Euroopan mestaruuden Münchenissä vuonna 2022.
Pentti Nikulan valtakausi
Suomalaisen seiväshypyn suurnimiin lukeutuu ehdottomasti maailmaennätysmies Pentti Nikula. Nikula oli maailman ensimmäinen viiden metrin haamurajan ylittänyt hyppääjä. Tämä tapahtui hallikisoissa Pajulahdessa helmikuussa 1963, missä Nikula oli käsittämättömässä vireessä hypättyään samassa kisassa sarjan 500, 505 sekä 510.
Suuri sankari Nikulasta oli tullut jo vuonna 1962 miehen tehtyä seiväshypyn uuden maailmanennätystuloksen 494 Kauhavalla kesäkuussa. Nikulan saavutus oli koko Suomen historian ensimmäinen hyppylajien maailmanennätys. Suomessa koettiinkin tuona kesänä poikkeuksellinen seiväskarnevaali, kun jopa kymmentuhatpäinen yleisö saapui paikanpäälle seuraamaan Nikulan edesottamuksia ympäri Suomen.
Nikula voitti urallaan kaksi Suomen mestaruutta, Pohjoismaiden mestaruuden sekä Euroopan mestaruuden. Pajulahden urheiluopistossa on miehen mukaan nimetty Nikula-sali ikuisena muistutuksena miehen saavutuksista paikanpäällä.
Suomen ennätysmies Lehtonen
Miesten seiväshypyn Suomen ennätystä pitää hallussaan Jani Lehtonen tuloksella 582. Lehtonen hyppäsi SE:n Kuortaneella 26.6.1993, joten ennätys on pysynyt voimassa jo yli kolme vuosikymmentä.
Jani Lehtonen ei urallaan onnistunut saavuttamaan kaipaamaansa arvokisamenestystä, mutta Suomen mestaruuksia mieheltä löytyy kaksi kappaletta.
Wilma Murron voittokulku
Suomalainen seiväshyppy on viime vuosina saanut uuden tähden, joka on onnistunut palauttamaan lajin takaisin kotikatsojien suosioon sekä tietenkin Suomen takaisin kiinni arvokisamitalikantaan. Salon Vilpasta edustava Murto on urallaan parantanut naisten seiväshypyn Suomen ennätystä jo viisi kertaa.
Murron hallussa oleva SE-tulos 485 syntyi Münchenin EM-kisojen finaalissa vuonna 2022. Murto toikin kilpailusta EM-kultaa Suomeen ja päätti samalla suomalaisyleisurheilijoiden pitkän arvokisamitalittoman putken. Edellisestä mitalista oli nimittäin aikaa jo kahdeksan vuotta ja naisurheilun puolella vielä paljon tätäkin pidempään. Kesällä 2024 Murto lähtee hakemaan palkintokaappiinsa täytettä ensin Rooman EM-kisoista ja myöhemmin Pariisin olympialaisista.
Yhteenveto seiväshypyn maailmanennätyksistä
Seiväshypyn Maailmanennätykset
| Vuosi | Urheilija | Maa | Tulos (m) | Paikka |
|---|---|---|---|---|
| 1912 | – | – | 4,02 | – |
| 1994 | Sergei Bubka | Ukraina | 6,14 | Sestriere, Italia |
| 2020 | Armand Duplantis | Ruotsi | 6,17 | – |
| 2020 | Armand Duplantis | Ruotsi | 6,18 | – |
| 2023 | Armand Duplantis | Ruotsi | 6,23 | Eugene, Yhdysvallat |
Naisten Maailmanennätykset
| Vuosi | Urheilija | Maa | Tulos (m) | Paikka |
|---|---|---|---|---|
| 2009 | Jelena Isinbajeva | Venäjä | 5,06 | Zürich, Sveitsi |
Suomalaiset Ennätysten Pitäjät
| Vuosi | Urheilija | Tulos (m) | Paikka |
|---|---|---|---|
| 1963 | Pentti Nikula | 5,10 | Pajulahti |
| 1993 | Jani Lehtonen | 5,82 | Kuortane |
| 2022 | Wilma Murto | 4,85 | München, Saksa |
Merkittävät Henkilöt ja Tapahtumat
| Henkilö | Merkitys |
|---|---|
| Sergei Bubka | Paransi maailmanennätystä 18 kertaa ulkona ja 17 kertaa hallissa. Ensimmäinen 6 metrin ylittäjä. |
| Jelena Isinbajeva | Ensimmäinen nainen, joka ylitti 5 metriä. 17 maailmanennätystä. |
| Armand Duplantis | Nykyinen miesten maailmanennätyksen haltija. Ensimmäinen, joka hyppäsi yli 6,20 metriä. |
| Pentti Nikula | Ensimmäinen 5 metrin ylittäjä maailmassa. |
| Wilma Murto | Euroopan mestari ja nykyinen Suomen ennätyksen haltija. |
Suomalaiset Saavutukset
| Urheilija | Saavutus |
|---|---|
| Pentti Nikula | Maailman ensimmäinen 5 metrin ylittäjä (1963) |
| Jani Lehtonen | Suomen ennätys 5,82 metriä (1993) |
| Wilma Murto | Euroopan mestari 2022, Suomen ennätys 4,85 metriä |
Naisten 5 Metriä Ylittäneet
| Urheilija | Maa | Tulos (m) |
|---|---|---|
| Jelena Isinbajeva | Venäjä | 5,06 |
| Jennifer Suhr | Yhdysvallat | 5,02 |
| Sandi Morris | Yhdysvallat | 5,00 |
| Anzelika Sidorova | Venäjä | 5,01 |
Seiväshypyn maailmanennätykset ovat parantuneet vuosi vuodelta sekä hyppytekniikoiden että -välineiden kehityttyä. Toki ennätystuloksiin vaaditaan myös urheilijoiden omistaneisuutta sekä lahjakkuutta. Lisäksi kiistatonta on myös se, että maailmanennätyksen rikkominen vaatii paitsi fyysisiä ja teknisiä kykyjä, myös henkistä vahvuutta ja kilpailutilanteen hallintaa.
Viime vuosikymmenten aikana Sergei Bubkan ja Jelena Isinbajevan kaltaiset legendat ovat asettaneet riman korkealle, ja nykyiset ennätyksen haltijat, kuten Armand Duplantis, jatkavat lajin viemistä uusiin korkeuksiin. Seiväshypyn perinteet voivatkin hyvin, ja uusia ennätyksiä odotetaan innolla ympäri maailman. Lajin jatkuva kehittyminen teknisten innovaatioiden ja huippu-urheilijoiden ansiosta tekee siitä yhden yleisurheilun kiehtovimmista lajeista.
Suomalaisten iloksi myös sinivalkoisissa väreissä on nähty ilahduttavia onnistumisia lähivuosina, kun Wilma Murto teki naisten seipäässä uuden Suomen mestaruustuloksen sekä toi EM-kultaa Suomeen. Kotisohvilla riittääkin lähitulevaisuudessa jännitettävää Murron edesottamuksien parissa.