Suomalaisen yleisurheilun suosituimpiin lajeihin on jo useiden vuosikymmenten ajan kuulunut keihäänheitto. Tämä laji onkin juurtunut syvälle kotimaisen yleisurheilukulttuurin ytimeen. Suomalaisurheilijat ovat niittäneet menestystä keihäässä kansainvälisissä arvokisoissa jo useina vuosikymmeninä, eikä lajin suosio ole osoittanut suurempaa laskusuuntaa, vaikka lähivuosina menestystä ei juuri ole tullutkaan.
Maailmassa on heitetty keihästä kilpaa jo antiikin ajoista lähtien ja laji onkin pysytellyt kesäolympialaisten vakiokilpailuna kisoista toiseen. Keihäänheiton säännöt ovat vaihdelleet hieman erilaisten heittotapojen sekä keihäsmallien osalta, joten lajin maailmanennätyksetkin ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Miesten puolella nykyinen ennätys on kuitenkin pysynyt voimassa jo 28 vuotta ja naistenkin puolella 16 vuotta.
Keihäänheiton maailmanennätysten haltijat
Eräs keihäänheiton lähihistorian suurimpia ja tunnetuimpia nimiä on varmasti tsekkiläinen Jan Železný. Tsekkiläinen oli keihäänheitossa todellinen luonnonlahjakkuus ja hän osasikin yhdistää voiman ja tarkkuuden heitoissaan täysin poikkeuksellisella tavalla. Železný rikkoi pitkän ja vaikuttavan uransa aikana maailmanennätyksen lukuisia kertoja.
Miesten keihäänheiton maailmanennätys on pysynyt voimassa jo lähemmäs 30 vuotta Železnýn kiskaistua Saksan Jenassa 25. kesäkuuta 1996 tuloksen 98,48 metriä. Viime vuosina jotkut heittäjät ovat kolkutelleet Železnýn ennätystä, sillä Saksan Johannes Vetter heitti 97,76 metriä Puolan Chorzowissa vuonna 2020.
Ensimmäinen yli 90 metrin heiton nykymallin keihäällä saavuttanut heittäjä oli monien suomalaistenkin varmasti hyvin muistama britti Steve Backley. Backley kiskaisi tuloksen 91,46 metriä Uudessa-Seelannissa tammikuussa 1992.
Muita 90 metriä ylittäneitä heittäjiä ovat esimerkiksi Grenadan Anderson Peters tuloksella 93,07 metriä, Saksan Thomas Röhler tuloksella 93,90 metriä sekä Suomen oma Aki Parviainen tuloksella 93,09 metriä. Parviaisen tulos on samalla myös edelleen voimassa oleva keihäänheiton Suomen ennätys.
Toki myös Tero Pitkämäki kuuluu tähän joukkoon ja miehen ennätystulos 91,53 metriä löytyy maailman kaikkien aikojen tilastossa sijalta 13. Muita suomalaisia tässä tilastossa ovat myös sijalta 19. löytyvä Seppo Räty tuloksella 90,60 metriä sekä Oliver Helander sijalla 24. tuloksella 89,83 metriä.
Naisten ennätys 72,28 metriä
Myös naisten keihäänheiton maailmanennätys löytyy Tsekeistä, sillä lajia viime vuosikymmeninä hallinnut tsekkiläinen Barbora Špotáková heitti voimassa olevan ME-tuloksen 72,28 metriä Stuttgartissa vuonna 2008. Špotáková voitti pitkän uransa aikana maailmanmestaruuden lukuisia kertoja sekä kaksi olympiakultaa.
Ennen maailmanennätystä piti hallussaan kuubalainen Osleidys Menendezin tuloksella 71,70 metriä. Tämän tuloksen kuubalainan heitti Helsingin MM-finaalissa vuonna 2005. Muita 70 metriä nykymallin keihäällä ylittäneitän naisia ovat Saksan Christina Obergföll tuloksella 70,20 metriä, Venäjän Maria Abakumova tuloksella 70,53 metriä sekä puolalainen Maria Andrejczyk tuloksella 71,40 metriä.
Naisten keihäsmallia uudistettiin myös 1980-luvulla ja uudistuksen jälkeen poistetun keihäsmallin maailmanennätystulos jäi Itä-Saksan Petra Felkelle Potsdamissa vuonna 1988 heitetyllä tuloksella 80 metriä. Ennen tätä ME-tulosta oli pitänyt hallussaan englantilainen Fatima Whitbread tuloksella 77,44 metriä.
Naisten keihäänheiton maailmanennätys on ollut myös suomalaisten hallussa, sillä Tiina Lillak heitti ME-tuloksen 72,40 Helsingissä vuonna 1982 ja paransi vielä myöhemmin vuonna 1983 tulostaan lukemiin 74,76.
Ensimmäinen nainen, joka ylitti keihäässä 70 metrin rajan oli puolestaan Neuvostoliittoa edustanut Tatjana Birjulina, joka heitti 70,08 metriä Podolskissa 12. heinäkuuta 1980.
Kiistat ja epäviralliset ennätystulokset
Keihäänhistoriassa on myös nähty erilaisia kiistoja ja epävirallisia ennätystuloksia. Itäsaksalainen Uwe Hohn tempaisi keihään ME-tulokseksi peräti 104,80 metriä Berliinissä vuonna 1984. Uwe Hohnin harmiksi Itä-Saksa boikotoi Los Angelesin kesäolympialaisia vuonna 1984, joten saksalaiselta meni lähes varmana pidetty olympiakulta sivusuun.
Lisäksi keihäsmallia päätettiin tämän jälkeen uudistaa siirtämällä keihään painopistettä. Uudistus tehtiin, jotta katsojien turvallisuus pystyttiin takaamaan, eikä ylipitkät heitot enää ylittäisi stadionien rajoja. Uuden mallisilla keihäillä alettiin kilpailla vuonna 1986 ja Hohnin keihäänheiton maailmanennätys myös pyyhittiin samaan syssyyn historiankirjoista.
Räty oli rypyläkeihään kuningas
Miesten keihäänheitössa oli vuosina 1990-1991 käytössä niin kutsuttu ”rypyläkeihäs”. Tällä keihäsmallilla saavutetut tulokset jo jätetty huomiotta nykyisissä tilastoissa. Tämä on harmi suomalaisittain, sillä rypyläkeihään paras heittäjä oli kesäkussa 1991 Punkalaitumella 96,96 tempaissut keihäslegenda Seppo Räty.
Ikuiseksi Suomen ennätykseksi on puolestaan jäänyt tulos 93,90 metriä, jonka haltijana löytyy Hannu Siitonen. Ensimmäinen yli 90 metriä heittänyt mies oli taasen norjalainen Terje Pedersen, joka kiskaisi ennätyslukeman 91,72 Oslossa vuonna 1964.
”Ikuinen maailmanennätys” ruotsalaisilla
Keihäänheiton historiankirjoihin on jäänyt hieman erikoisempiakin ennätystuloksia ajoilta, jolloin lajissa kilpailtiin hieman erilaisin säännöin. 1900-luvun alkupuolella keihäässä kilpailtiin kahden käden kisana. Tämä tarkoitti sitä, että urheilijat heittivät keihästä sekä vasemmalla että oikealla kädellä. Molempien käsien parhaat heittotulokset laskettiin sitten yhteen, jotta saatiin lopullinen kilpailutulos.
Kansainvälisissä arvokilpailuissa kahden käden keihään suosio kuitenkin lopahti jo 1910-luvulla, eikä lajissa enää kilpailtukaan 1920-luvulla. Koska kahden käden keihään kilpailut vaipuivat unholaan, on lajissa edelleen voimassa ruotsalaisen Yngve Häcknerin kahden käden keihäänheitonmaailmanennätys vuodelta 1917. Häckner kiskaisi 30.9.2017 järjestetyssä kilpailussa ennätystuloksen 114,28 metriä, eikä tätä ennätystä päässyt enää kukaan muu rikkomaan.
Olympialaisissa suomalaisetkin pääsivät loistamaan kahden käden keihäässä, sillä vuonna 1912, ainoana kertana kun kahden käden keihäs oli olympiaohjelmassa, suomalaiset ottivat lajissa Julius Saariston johdolla kolmoisvoiton.
Suomalaiset ennätysten rikkojat ja keihästähdet
Eräs suomalaisen keihäshistorian suuria nimiä oli lajia 1930-luvulla hallinnut Matti Järvinen. Järvinen rikkoi maailmanennätyksen peräti 10 kertaa ja toi Suomeen kultaa Los Angelesin vuoden 1932 kisoista tuloksella 72,71 metriä. Tulos oli samalla myös uusi sen hetkinen keihäänheiton maailmanennätys. Lisäksi mies vei keihäänheiton Suomen mestaruuden nimiinsä kahdeksan kertaa.
Järvisen oli tarkka ja voimakas heittäjä, jolla on ollut suuri rooli kotimaisen keihäänheiton kehittämisessä. Monet pitävätkin Järvistä Suomen kaikkien aikojen keihäskuninkaana. Suuressa roolissa suomalaisessa keihäänheitossa on ollut myös 1990-luvulla kilpaillut Seppo Räty. Rädyn intensiivinen kilpailuhenki hakee edelleen vertaistaan ja miehen voimakas fysiikka toi kahdeksan Suomen mestaruutta. Lisäksi värikkäistä ja hauskoista lausunnoistaan tunnettu Räty saavutti maailmanmestaruuden Roomassa 1987 ja myöhemmin vielä muutaman himmeämmän olympia- ja MM-mitalin.
Suomalaiskeihään suuriin nimiin kuuluu kiistatta myös Aki Parviainen. Mies pitää tälläkin hetkellä hallussaan Suomen ennätystä 93,09. Parviainen voitti urallaan peräti kuusi Suomen mestaruutta sekä yhden maailman mestaruuden. Parviaisen harmiksi olympiamitalit lipsahtivat kuitenkin sivu suun.
Lähivuosien suurin suomalaistähti on ollut Tero Pitkämäki, jonka vaikuttava ura kesti yli vuosikymmenen 2000-luvulla. Tasaisena kilpailijana tunnettu Pitkämäki on menestynein suomalaisheittäjä arvokisamitalien määrässä mitattuna. Pitkämäen uran kohokohta oli vuonna 2007 Osakassa voitettu MM-kulta. Olympialaisista Pitkämäki saavutti yhden hopean ja EM-kisoista hopean sekä kaksi pronssia. Myös MM-tasolta löytyy himmeämmät mitalit, joten palkintokaappi on saanut täytettä.
Keihäskuningatar Lillak
Naisten puolella lajin kenties suurin nimi kautta historian on Tiina Lillak. Lillak voitti kultaa MM-kotikisoissa vuonna 1983 ja saavutti myöhemmin myös olympiahopeaa. Lisäksi Lillak voitti urallaan peräti seitsemän Suomen mestaruutta. Muita naistähtiämme ovat esimerkiksi Heli Rantanen, joka toi Suomelle olympiakultaa Atlantasta 1996.
Naisten puolella myös Mikaela Ingberg saavutti pitkän uran lajin kansainvälisellä huipulla. Kirkkain mitali jäi arvokisoissa saavuttamatta, mutta Ingberg voitti MM-pronssia sekä kaksi EM-pronssia. Lisäksi Ingberg vei naisten keihäänheiton Suomen mestaruuden nimiinsä ennätykselliset seitsemän kertaa.